A girl who chosed to smile

Lähdin retkelle ja otin mukaan ystävän kirjeen, paperia, kyniä, historian kirjan, viinirypäleitä, suklaata, rusinoita ja muovipussin. Kävelin alkuillan auringon paisteessa pellon reunaa. Aurinko lämmitti vielä selkääni. Poimin matkan varrelta muutaman vadelman. Sopivassa paikassa laskeuduin joen rantaan ja istuin muovipussin päälle. Otin kirjoitusvälineet esiin ja vastasin kirjeeseen. Historian kirjaa käytin kirjoitusalustana. Vesi väreili ja välillä pinnalla käyvät kalat muodostivat leviäviä renkaita veteen. Sorsa uiskenteli joessa huomaamatta minua ja vastarannalla jokin rapisteli heinikossa. Kun takamus puutui liikaa, nousin takaisin polulle ja kävelin tielle asti ilman kenkiä. Aurinko oli jo matalalla, mutta illan viileys ei ehtinyt saavuttaa minua.
Fiilikseen sopiva video.

Eräänä päivänä

Heräsin aikaisin, koska luulin lähteväni töihin. Työpäivä siirtyikin loppuviikkoon, mutta olin jo kahdeksalta tehnyt aamutoimet, syönyt ja pukenut. Päivän lehteä hakiessani ihastelin säätä ja raikasta kesäaamua. Lähdin kaupoille yhdeksän jälkeen. Kauppakeskus oli vasta heräilemässä, monet liikkeet aukesivat vasta kymmeneltä. Kävin kuitenkin laittamassa erittäin kauan venyneen valokuvienteettämisoperaation alulle. Loppujenlopuksi se oli - niin kuin ne venyvät operaatiot saattavat hyvin olla - erittäin nopeaa eikä edes mitenkään vaikeaa. Kiersin myös parit kenkäkaupat juhlakenkien toivossa, mutta mitään visioitani vastaavaa ei tänään ollut tarjolla. Koska tänään ei palkka juossut, sain hillittyä haluni ostaa vaatekaapin täytettä.

Kotona ei ollut odottamassa mitään erityistä, mutta en kuitenkaan viitsinyt notkua kaupoilla kovin kauaa. Päivän mittaan koetin tyhjentää liian täyttä jääkaappia. Sisko käväisi lomalle lähtiessään tuomassa oman jääkaappinsa täytteet tänne säilöön. Iltapäivällä yritin lukea historiaa keskinkertaisella menestyksellä.

Tänään olisi ollut pesäpallopäivä, mutta sää oli pilvistynyt päivän mittaan, ja niinhän se alkoi sataa. Kysyin erästä kyläpaikkaa harmaan illan piristykseksi, mutta vastaus oli tällä kertaa kielteinen. Lähdin siis ulos. Puin kovasti vaatteita, ihanat valkoiset hai-saappaani, tuulipuvun ja käteen otin kukallisen sateenvarjon. Yhtään jalankulkijaa ei tullut vastaan, yksi pyöräilijä kyllä ja joella oli muutamia sisukkaita kalastamassa. Minä nautin ulkoilusta ja olokin oli kuivin varpain ja hiuksin koko retken ajan siedettävä vaikka sade ei tauonnut hetkeksikään.
Ihastelin etanoita tiellä ja muistelin erästä kaksivuotiasta joka toi etanan olohuoneeseen ja tanssahteli sen ympärillä. Otin käteen maitohorsman ja aioin kokeilla sillä iänikuista "rakastaa, ei rakasta", mutta sen upea väri häikäisi minut, enkä raskinut tuhota sitä. Kokeilin "rakastaa, ei rakasta" sitten päivänkakkaralla yhtään väheksymättä senkään ulkonäköä.

Sadepäivän ilo oli tänään
-ulkoilu
-kuivat varpaat
-tieto mahdollisuudesta lämpimään suihkuun
-lämmin iltapala

Mikä maa, mitä kello?

Huuh. Olen lukenut koko aamun Robert Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuutta, kun ei sitä vain voinut jättää kesken. Nyt kello on suunnilleen tunnin enemmän kuin olisin luullut, enkä ole tehnyt lukemisen lisäksi muuta kuin syönyt aamupalan. Kirja oli pelottava, eikä loppu ollut ihan niin onnellinen, kuin minä herkkänä lukijana olisin toivonut, mutta oli se kyllä vaikuttava.
Loppupäiväksi minulla ei ole kummempaa ohjelmaa. Kirjoja on toki odottamassa, koulukirjoja ja romaaneja, mutta äskeistä lukukokemusta täytyy ehkä hetki sulatella. Olin myös ajatellut viedä ihanan uuden pyöräni ensihuoltoon, mutta sillä ei toisaalta ole mikään kiire.
Viikonloppu oli lämmin, tänä aamuna on satanut. Voisin toki lähteä lenkillekin kesänraikkaaseen luontoon.

Keltainen toukokuu

Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Tuomen huumaava tuoksu tunkeutui joka nenään. Tyttö käveli keskustan kaduilla hieman alakuloisena. Hän pysähtyi kiltisti liikennevaloihin eikä hänellä ollut mihinkäään kiire. Pian tytön viereen pysähtyi oranssiasuinen nainen pyörän kanssa. "Ihan kuin olisi kesä tullut!" nainen sanoi. Tyttö käännähti yllättyneenä, mutta koska muitakaan ei ollut puhe-etäisyydellä, ynähti jotain myöntävää. "Tämä takki on kyllä liikaa", nainen jatkoi. Nyt tyttö jo vähän hymyillen myönteli. Valot vaihtuivat jalankulkijoille vihreiksi ja oranssipukuinen nainen polkaisi pyörällään matkaan. "Ihanan kahjo", tyttö ajatteli ja jatkoi matkaa tuomen tuoksussa ja lintujen laulaessa.
kuva: http://www.teuva.fi/maisema/ark/vanha2_s.jpg

Jos tämä hetki olisi toisin

Istun vapaapäivänä yksin kotona koneella. Just rentoa on, mutta voisi kai sitä jotain muutakin tehdä.
Mitä tekisin nyt mielelläni
-olisin ulkomailla ottamassa aurinkoa tai tutustumassa uusiin paikkoihin
-olisin kavereiden kanssa jossain
-joisin hienossa kahvilassa jotain kallista kahvia
-istuisin rannalla kuuntelemassa veden liplatusta
Mitä minun pitäisi tehdä
-lukea saksan kokeeseen
-lukea muihin kokeisiin
-harjoitella musateorian primavistaa
-siivoaminen olisi aina hyvä

Elämä on...?

Kirjotin viikonloppuna tutulle, että elämä on julmaa. Mut oikeesti se kuulostaa aika pahalta sanoo noin. Mikä on julman vastakohta, mä aloin miettii. Hellä? Ei elämä kyl hellääkää oo. Mut jos jaksaa kattoo tarpeeks lähelle, ni löytyy kyl paljon kaunista. Ku kävelin tänää bussilta kotii musateorian jälkee, oli ihan kiva fiilis ja kaunis kevätkesäilta. Eikä jaksanu miettiä julmia asioita.
Kauniita asioita tänään:
-pääsin musiikinteorian (3/3) kokeista läpi, tais olla kaikki oikein
-aurinko paisto ku tulin sielt kotii, vaik oli myöhä
-äiti paisto munkkeja
-enkun koe ei menny iha nii huonosti ku pelkäsin, jännä nähä mitä saan
-koulun jälkeen luin Päikkää pihalla
-on jalat ja kädet kipeet eilisest pesiksest, seki on kiva ku tuntee oikeesti et on urheillu

Kuukausista julmin?

Oon kuullu huhtikuusta sanottavan, et se ois kuukausista julmin. Kai sillä tarkoitetaan sitä kun ruma ruskea maa on just paljastunu ja kokoajan kirkastuva aurinko näyttää armotta likaset ikkunat ja harmaat seinät. Mut ihan kiva kuukaus. Mut ne kuukaudet joitte julmuus mua nyt just eniten pelottaa, on kesä-, heinä- ja elokuu. Koska mul ei oo vieläkää kesätyötä. Yhyy. Perutaan kesäloma perutaan reissut mennään koko lomaksi koulun penkille. Ois kai se hyvä lukee kirjotuksiin koko kesä, mut ei se oo iha sitä mitä olin aatellu. Olin itseasias jopa toivonu iha kivaa kesää.
Nojoo se siitä itkusta. Nyt kuivataan silmät ja riennetään uusiin haasteisiin.

Hiihtäen lomalle

Olipa aika kevyt viikko koulus ku oli tuntei peruttu yo-kuunteluitten, vanhojen tanssiharjotusten ja penkkareitten takia. Tänäänkää ei ollu kouluu meil kakkosil ku suurin osa valmistautu tanssimaa, ni ei meille lopuillekaa pidetty tunteja. Eilen keräsin repullisen karkkia penkkareista. Nyt sitte hiihtolomalle. Suunnataan auton nokka huomenna kohti Rukaa. Mua ei jotenki hirveesti innosta, ku viime hiihtolomal oli jotenki tylsää, mut on mul täs onneks viel yks yö aikaa muuttaa asennetta, koska siitähän se lähinnä on kiinni... Viime lomal oli osan aikaa sisaruksii, mut pari päivää olin äitin ja isän kaa kolmestaan, mikä oli erittäin kuivaa. Täl lomal on onneks osan aikaa sisko ja koko viikon yks veli kans siel. Ni eiköhän se siitä. Otan montamonta kirjaa mukaan, ehk jopa vähä vierailla kielillä. Ja hikke ku oon, otan ehk jonku koulukirjanki mukaa, ne on oikeesti ihan mielenkiintosii. Lukemisen lisäks tietysti hiihdän ja ehkä laskettelen jonku päivä.
Huomenna se on sitten ystävänpäivä. Eipä tullut lähetettyä postissa mitään, mutta vein kyllä koulukavereille kortit tänään. Noo "joka päivä on ystävänpäivä", mä ajattelen, ni lähetän joskus jonku ajatuksella kirjotetun kirjeen tai huolella näperrellyn kortin mieluummi.
Päivän lista: Asioita, joista runoilisin (tai kirjottaisin muuten vaan) jos osaisin :D
-ensilumi
-musiikki
-vanhat talot
-koti
-suklaa

Helmikuu - Kevättä ilmassa?

Nojoo. Just kai tää talviki vast alko, ku joskus tammikuus tuli etelään pysyvämpi lumi. Mut aurinko paistaa ihanasti, ja on sopivasti nollan alapuolella mittari. Ni on kyllä kaunis ilma, vaikka mä istunki sisällä kirjottamassa. Kesätöitä koitin kattoa vaihteeks, mut eipä löytyny uusia mihin oisin hakenu. Paras ois toki soitella suoraan yrityksiin, mut oon kyllästyny siihe. Oon mä kolmeen paikkaan lähettäny sillai hakemuksen ja lisäks hakenu pariin netissä ilmotettuun. Koulus mul on ihan hyvä itseluottamus, ku tiiän et siel sujuu just niin hyvin ku keskityn. Mut työnhaust ei oo kokemusta, ni en tiä ottaako kukaa mua, ku kokemus rajottuu mainosten jakoon ja aupair-kesään. Enkä kyllä tiiä mitä teen, jos en pääse mihinkään. Pakko päästä...
Ystävänpäiväki tulee. Se on kyllä lauantai, et ei nää koulukavereit sillo, mut kai sitä vois viiä perjantaina niille jotai. Muualla asuville ystäville en tiä mitä tekisin. Oishan se kiva lähettää jotai, mut saapa nähä. Näpersin äsken kultasesta rautalangasta ja sydänhelmistä sellasii sydämii muutaman, mut en tiä mitä tekisin niillä. Ois kiva tehä kavereille jotku avaimenperät vaikka. Mut jos en saa aikaan, ni varmaa kiinnitän noit sydänjuttuja vaan korttipohjiin.